Siirry pääsisältöön

Marimekkoa ruokailutilaan





Toinen pääsiäispäivä. Nopsasti menivät nämä pitkät vapaat. Kuten kaikki päivät ja viikot:) Paljon tässä on tietty tehtykin, mitä nyt flunssa vienyt veronsa. Piti päästä tapetointihommiin, mutta ne oli tässä tilanteessa pakko jättää myöhempään ajankohtaan. Ei vain kunto antanut myöden. 

Saimme kuitenkin laitettua (vihdoin) ruokailutilan verhotangon seinälle. 
Eilen silitin tuon Marimekon ihanuuden, joka odottanut aivan liian kauan pääsyä ikkunalle. Siirtolapuutarhakuosi on vain niin mielettömän ihana!! Voisin ihastella sitä päivät pitkät. Vaikka kankaalla olikin suolainen metrihinta, niin valinta oli täysin oikea. Näin ajaton kuosi tulee olemaan ikkunalla vuodesta toiseen. Täydellinen kun on:)

Valitsin meille Siirtolapuutarhakuosin vaihtoehdoista valko-musta-beigen puolipellavakankaan. Väritys oli tosin vaaleampi kuin Marimekon tuotekuvien perusteella odotin, mutta on itse asiassa todella kiva juuri tuollaisena. Beiget kohdat näkyvät näissä kuvissa todella huonosti. Luonnonvalossa niissä kaunis vaalean beigen sävy. Jos kuitenkin kunnolla beigeä väriä kaipaa, niin tämä kangas ei oikea valinta:) Marimekon sivuilla oleva kuva ei tosiaan kerro todellista sävyä. 






Eilen kun tuntui olevan jokin tehdään-pois-näitä-mitkä-roikkuneet -päivä, niin illalla telkkaria katsoessa tuli vielä virkattua alakerran wc:n matto valmiiksi. Ihana pellavainen väri - tästä väristä voisin tehdä isommankin maton meille. Tähän tilaan tarvittiin kuitenkin pienempi versio: pieni wc, pieni matto:)







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäinen aamu rintamamiestalossa

Hyvää huomenta! Tosin valehtelisin, jos väittäisin ettei ensimmäinen yö ollut kamala;) Kroppa aivan ylikierroksilla koko muuttorumbasta ja viime viikkojen vajaista yöunista. Nukkumaan päästiin viime yönä joskus yhden maissa yöllä. Nukahdin kyllä joksikin aikaa, mutta suurimman osan yöstä pyörin ja valvoin. Meidän kissavauva hakeutui mun viereen nukkumaan. Pieni muru kun ei osannut rauhoittua nukkumaan muualla täällä uudessa kodissa, vaan mourusi mennessään. Mun kainalossa alkoi kehrätä tyytyväisenä. Enhän minä sitten hennonnut kääntää kylkeä kuin kerran yössä ja senkin hyvin varovasti. Pienen piti saada nukkua:) Aamulla miehen herätyskellon soidessa noustiin jäisille lattioille ja nuhaan. Oli kyllä hohdokkuus kaukana. Sain pukea yöpaidan ja aamutakin päälle vielä fleeceaamutakin, että tarkenin. Yönhän nukuin jo kahdet sukat ja villatossut jalassa;) Aika iloisesti tällaisen vanhan talon sisälämpötilaa laski ja lattiapinnat viilenivät entisestään, kun koko eilisen muuttopäivän...

Vaaleampaa kevätsisustusta

Vaihdoin olohuoneeseen vaaleampaa värimaailmaa. Eipä tuossa ennenkään kovin tummia sävyjä ollut, mutta nyt mentiin kunnolla beige-valkoiselle linjalle. Ihanan rauhoittavat sävyt. Arki ja arjen kiireet pomppivat välillä, useinkin, niin rajoittimella, että vastapainoksi ihanaa, kun kodissamme seesteinen värimaailma. Kroppa ja silmät eivät tarvitse yhtään enempää ärsykkeitä, kun painaa kotioven kiinni pitkän työpäivän jälkeen:) Inspis tähän väri(värittömään?)maailmaan lähti tuosta ihanasta Lapuan Kankureiden peitteestä. Tilasin kokeiluun Stockan Hulluilta Päiviltä ja kannatti. Mieletön kuviointi ja laadukas materiaali. Kestävä ja kaunis valinta. Kuviointi muistuttaa niin Aarikan puuhelmistä kuin Iittalan Kastehelmestä - hieman myös marimekkomaisia viboja. Näitä kaikkia kun meiltä löytyy kodistamme ja tykkään niistä todella, niin peitehän on suorastaan täydellinen meille:) Tyynyliinat kaivoin lipaston kätköistä. Säilön tyynyliinoja visusti, vaikka välillä mieli muuttunut...

Valoisuutta välieteiseen

Eilinen päivä kului maalaushommissa. Valkoista pintaa välieteiseen:) Tästä lähdettiin liikkeelle: Kuluneita pintoja ja suht pimeältä tuntuva tila. Sininen väri itsessään ihan kaunis, mutta noin pienessä tilassa pimensi turhan paljon. Apujoukot saapuivat heti paikalle. Ulko-ovi oli lähempänä kuin koskaan:D Ensimmäinen kerros maalia ei tehnyt suurta muutosta. Sininen kuulsi kovasti läpi.  Lopulta vaadittiin kolme kerrosta maalia, jotta sain tuon sinisen pinnan peittymään. Onko tämä nyt sitten Halltex -levyä tai mitä, mutta aivan kertakaikkisen tuskallinen maalattava. Ei peity niin millään, kun pinta ei tahdoa imeä maalia. Työn ja tuskan takana oli siis valkoinen pinta, mutta silti kaiken taistelun arvoista. Vaikka tänään jalat ja kädet ovatkin muussia;) Seiniä maalatessa ja maalin kuivuessa, katselin ulko-oven sisäpintaa ja siitä se ajatus sitten lähti... Meillä oli puoli purkkia listavalkoista kaapissa, joten ei m...