Miten ihanan aurinkoisia kevätpäiviä onkaan viime viikkoina riittänyt! Tuntuu, että nyt on väkisinkin herännyt talven pimeästä kuplasta:) Tosin meidän perheessä sairastelut hidastaneet keväästä nauttimista ja remonttien aloittamista, mutta josko me tästä vähitellen pääsemme taas kiinni normaalimpaan arkeen. Salaojien kaivuutyöt pitäisi päästä aloittamaan pikimmiten, jotta ehditään hyödyntää koko kevät/kesä/syksy ulkopuolen remontteihin. Niissä kun kuitenkin ihan kiitettävästi puuhaa tiedossa. Mielessä olisi jo suunnitelmat pihaan ja istutuksiinkin, mutta vielä ei niiden aika. Vaikken mikään vuoden viherpeukalo olekaan, niin en malta odottaa, että pääsen istuttamaan kukkia ja suunnittelemaan pihaa ja terassia kodikkaaksi. Into päästä muokkamaan kaikesta omanlaista:) Nappasin talosta kuvan illalla, kun aurinko niin kauniisti valaisi kotiamme. Lyhyessä ajassa tullut jo kovin rakkaaksi. Enpä olisi uskonut, miten helppoa onkaan muuttaa tänne. Nyt en siis tarkoita todellakaa...
Lapsiperheen elämää rintamamiestalossa. Tiedossa paljon sisustelua ja remppapuuhia. Taloa rakennettu vuodesta 1948 alkaen. Rintamamiestaloa ei kai kuitenkaan voi koskaan sanoa valmiiksi:) Me astuimme jatkamaan talon kunnostusta ja ylläpitoa tammikuussa 2019. Meidän tie tämän talon kanssa on siis vasta alussa.