Siirry pääsisältöön

Meidän talo



Miten ihanan aurinkoisia kevätpäiviä onkaan viime viikkoina riittänyt!
Tuntuu, että nyt on väkisinkin herännyt talven pimeästä kuplasta:)

Tosin meidän perheessä sairastelut hidastaneet keväästä nauttimista ja remonttien aloittamista, mutta josko me tästä vähitellen pääsemme taas kiinni normaalimpaan arkeen. Salaojien kaivuutyöt pitäisi päästä aloittamaan pikimmiten, jotta ehditään hyödyntää koko kevät/kesä/syksy ulkopuolen remontteihin. Niissä kun kuitenkin ihan kiitettävästi puuhaa tiedossa. Mielessä olisi jo suunnitelmat pihaan ja istutuksiinkin, mutta vielä ei niiden aika. Vaikken mikään vuoden viherpeukalo olekaan, niin en malta odottaa, että pääsen istuttamaan kukkia ja suunnittelemaan pihaa ja terassia kodikkaaksi. Into päästä muokkamaan kaikesta omanlaista:)

Nappasin talosta kuvan illalla, kun aurinko niin kauniisti valaisi kotiamme. Lyhyessä ajassa tullut jo kovin rakkaaksi. Enpä olisi uskonut, miten helppoa onkaan muuttaa tänne. Nyt en siis tarkoita todellakaan tavaroiden roudaamista ja purkamista. SE ei ollut helppoa!:D Mutta oletin ennakkoon, että olisi paljon enemmän tullut kaipuuta entiseen. Jotenkin tästä talosta tuli niin nopeasti koti, ettei ikävää entiseen ole tullut missään vaiheessa. Remonttien edetessä saattaa tulla tietysti toinen ääni kelloon;) mutta nyt on ainakin enemmän kuin hyvä juuri näin.




Kommentit

Lähetä kommentti

Huomioithan, että kommenttisi näkyy vasta hyväksynnän jälkeen :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäinen aamu rintamamiestalossa

Hyvää huomenta! Tosin valehtelisin, jos väittäisin ettei ensimmäinen yö ollut kamala;) Kroppa aivan ylikierroksilla koko muuttorumbasta ja viime viikkojen vajaista yöunista. Nukkumaan päästiin viime yönä joskus yhden maissa yöllä. Nukahdin kyllä joksikin aikaa, mutta suurimman osan yöstä pyörin ja valvoin. Meidän kissavauva hakeutui mun viereen nukkumaan. Pieni muru kun ei osannut rauhoittua nukkumaan muualla täällä uudessa kodissa, vaan mourusi mennessään. Mun kainalossa alkoi kehrätä tyytyväisenä. Enhän minä sitten hennonnut kääntää kylkeä kuin kerran yössä ja senkin hyvin varovasti. Pienen piti saada nukkua:) Aamulla miehen herätyskellon soidessa noustiin jäisille lattioille ja nuhaan. Oli kyllä hohdokkuus kaukana. Sain pukea yöpaidan ja aamutakin päälle vielä fleeceaamutakin, että tarkenin. Yönhän nukuin jo kahdet sukat ja villatossut jalassa;) Aika iloisesti tällaisen vanhan talon sisälämpötilaa laski ja lattiapinnat viilenivät entisestään, kun koko eilisen muuttopäivän...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vaaleampaa kevätsisustusta

Vaihdoin olohuoneeseen vaaleampaa värimaailmaa. Eipä tuossa ennenkään kovin tummia sävyjä ollut, mutta nyt mentiin kunnolla beige-valkoiselle linjalle. Ihanan rauhoittavat sävyt. Arki ja arjen kiireet pomppivat välillä, useinkin, niin rajoittimella, että vastapainoksi ihanaa, kun kodissamme seesteinen värimaailma. Kroppa ja silmät eivät tarvitse yhtään enempää ärsykkeitä, kun painaa kotioven kiinni pitkän työpäivän jälkeen:) Inspis tähän väri(värittömään?)maailmaan lähti tuosta ihanasta Lapuan Kankureiden peitteestä. Tilasin kokeiluun Stockan Hulluilta Päiviltä ja kannatti. Mieletön kuviointi ja laadukas materiaali. Kestävä ja kaunis valinta. Kuviointi muistuttaa niin Aarikan puuhelmistä kuin Iittalan Kastehelmestä - hieman myös marimekkomaisia viboja. Näitä kaikkia kun meiltä löytyy kodistamme ja tykkään niistä todella, niin peitehän on suorastaan täydellinen meille:) Tyynyliinat kaivoin lipaston kätköistä. Säilön tyynyliinoja visusti, vaikka välillä mieli muuttunut...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Valoisuutta välieteiseen

Eilinen päivä kului maalaushommissa. Valkoista pintaa välieteiseen:) Tästä lähdettiin liikkeelle: Kuluneita pintoja ja suht pimeältä tuntuva tila. Sininen väri itsessään ihan kaunis, mutta noin pienessä tilassa pimensi turhan paljon. Apujoukot saapuivat heti paikalle. Ulko-ovi oli lähempänä kuin koskaan:D Ensimmäinen kerros maalia ei tehnyt suurta muutosta. Sininen kuulsi kovasti läpi.  Lopulta vaadittiin kolme kerrosta maalia, jotta sain tuon sinisen pinnan peittymään. Onko tämä nyt sitten Halltex -levyä tai mitä, mutta aivan kertakaikkisen tuskallinen maalattava. Ei peity niin millään, kun pinta ei tahdoa imeä maalia. Työn ja tuskan takana oli siis valkoinen pinta, mutta silti kaiken taistelun arvoista. Vaikka tänään jalat ja kädet ovatkin muussia;) Seiniä maalatessa ja maalin kuivuessa, katselin ulko-oven sisäpintaa ja siitä se ajatus sitten lähti... Meillä oli puoli purkkia listavalkoista kaapissa, joten ei m...
Lähetä kommentti
Lue lisää