Viikot kuluu, remppa venyy. Salaojat eivät kai valmistu koskaan. Sellainen tunne väkisinkin tullut. Muuten en ehkä näin voimaakkaasti reagoisi, mutta koko kesäloma kulunut tähän. Viikossa luvattiin, neljättä viikkoa mennään. Työvoima ei tahdo pysyä työmaalla, vaan hoitavat ilmeisesti kymmentä projektia yhtä aikaa. Heillä ei myöskään tunnu olevan tarkkaa käsitystä siitä, miten tämä koko homma tulisi hoitaa. Epätoivo vallannut mielen kyllä - ja pahasti. Projekti ei etene, piha kuin kaatopaikka. Takapihalle ei pääsyä kuin hiekkakasojen päältä pomppien. Takapihan ovi on ja pysyy kiinni edelleen. Vanhojen talojen rempoissa tulee aina ylläreitä ja aikataulut voivat venyä. Siihen olimme kyllä jo henkisesti valmistautuneita. Mutta se, kun työ tilataan ammattilaisilta, jotta saadaan homma pakettiin tehokkaasti ja kerralla kunnolla, ei toteudukaan miltään osin, se saa ahdistuksen nousemaan. Bonuksena vielä perustuksista löytynyt ylläri. Vanha portaik...
Lapsiperheen elämää rintamamiestalossa. Tiedossa paljon sisustelua ja remppapuuhia. Taloa rakennettu vuodesta 1948 alkaen. Rintamamiestaloa ei kai kuitenkaan voi koskaan sanoa valmiiksi:) Me astuimme jatkamaan talon kunnostusta ja ylläpitoa tammikuussa 2019. Meidän tie tämän talon kanssa on siis vasta alussa.