Siirry pääsisältöön

Valoisuutta välieteiseen




Eilinen päivä kului maalaushommissa. Valkoista pintaa välieteiseen:)

Tästä lähdettiin liikkeelle:




Kuluneita pintoja ja suht pimeältä tuntuva tila. Sininen väri itsessään ihan kaunis, mutta noin pienessä tilassa pimensi turhan paljon.

Apujoukot saapuivat heti paikalle. Ulko-ovi oli lähempänä kuin koskaan:D






Ensimmäinen kerros maalia ei tehnyt suurta muutosta. Sininen kuulsi kovasti läpi. 




Lopulta vaadittiin kolme kerrosta maalia, jotta sain tuon sinisen pinnan peittymään. Onko tämä nyt sitten Halltex -levyä tai mitä, mutta aivan kertakaikkisen tuskallinen maalattava. Ei peity niin millään, kun pinta ei tahdoa imeä maalia. Työn ja tuskan takana oli siis valkoinen pinta, mutta silti kaiken taistelun arvoista. Vaikka tänään jalat ja kädet ovatkin muussia;)





Seiniä maalatessa ja maalin kuivuessa, katselin ulko-oven sisäpintaa ja siitä se ajatus sitten lähti... Meillä oli puoli purkkia listavalkoista kaapissa, joten ei muuta kuin pensseli heilumaan. Näinpä sitä tuli maalattua oven listat ja ulko-oven sisäpuoli. Sen jälkeen luonnollisena jatkumona tuulikaapin sisäpuolen ovi - eihän sitä voinut jättää maalaamatta, kun ulko-ovikin sai uutta maalia pintaan. Kun tuo sisäovi oli maalattu, käänsin katseen sen vieressä olevan wc:n oveen. Jeps, sekin oli maalattava. Maalauspuuhaa riitti siis koko päiväksi;)




Niin ihana fiilis saada nuo heti muuttopäivästä asti silmään pistäneet rannut piiloon. Nyt niistä ei enää tietoakaan:






Sisäovesta tuli kauniin valkoinen ja kahvan puuosa uudistui ihan siinä samalla - kerran maalia riitti, niin...;)

Onhan tämä valkoinen välieteinen ihan huikean ihanan valoisa! En malta odottaa, että päästään järkkäämään hyllyköt kengille yms. Täytyy kuitenkin malttaa ainakin huomiseen, ehkä viikonloppuun, että seinä varmasti niin kuiva, ettei heti tuhota sitä:)




Voi hitsi, että voin olla onnellinen tästä valoisasta näkymästä:)









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäinen aamu rintamamiestalossa

Hyvää huomenta! Tosin valehtelisin, jos väittäisin ettei ensimmäinen yö ollut kamala;) Kroppa aivan ylikierroksilla koko muuttorumbasta ja viime viikkojen vajaista yöunista. Nukkumaan päästiin viime yönä joskus yhden maissa yöllä. Nukahdin kyllä joksikin aikaa, mutta suurimman osan yöstä pyörin ja valvoin. Meidän kissavauva hakeutui mun viereen nukkumaan. Pieni muru kun ei osannut rauhoittua nukkumaan muualla täällä uudessa kodissa, vaan mourusi mennessään. Mun kainalossa alkoi kehrätä tyytyväisenä. Enhän minä sitten hennonnut kääntää kylkeä kuin kerran yössä ja senkin hyvin varovasti. Pienen piti saada nukkua:) Aamulla miehen herätyskellon soidessa noustiin jäisille lattioille ja nuhaan. Oli kyllä hohdokkuus kaukana. Sain pukea yöpaidan ja aamutakin päälle vielä fleeceaamutakin, että tarkenin. Yönhän nukuin jo kahdet sukat ja villatossut jalassa;) Aika iloisesti tällaisen vanhan talon sisälämpötilaa laski ja lattiapinnat viilenivät entisestään, kun koko eilisen muuttopäivän...

Lankalauantai

Pääsiäinen, pitkät vapaat ja aurinkoinen sää, huippua! Vaikkakin meillä sairastettu jo kuukauden päivät ja minäkin sain nyt osani flunssan muodossa. Kyllä näistä kevätauringon hellimistä päivistä silti nauttii. Niin tärkeä merkitys kun pääsiäisellä onkin, niin itse en juurikaan perusta pääsiäiskoristeista ja -härpäkkeistä. Enemmän nautin juurikin pitkistä vapaista, kiireettömyydestä ja herkuista tietty. Lapsille järkkäilen kyllä namusia kulhoon ja muutamat tiput esille. Samaten nämä kuvissa näkyvät koristemunat pääsevät joka vuosi esille. Jotain pientä siis, muttei mitään varsinaista joulumaista hössötystä kuitenkaan. Pääsiäismunien piilotus ensi yönä kuitenkin tärkeimpiä pääsiäisperinteitä meillä. Illalla pakkailen yllärit pahvimuniin ja niiden lisäksi piilotellaan miehen kanssa suklaamunia ympäri taloa. Tosin kissat tuovat vuosi vuodelta lisää haastetta siihen puuhaan;) mutta on ihana järkkäillä näitä juttuja, kun tietää, miten tärkeitä ne on lapsille. Huomenaamul...

Vaaleampaa kevätsisustusta

Vaihdoin olohuoneeseen vaaleampaa värimaailmaa. Eipä tuossa ennenkään kovin tummia sävyjä ollut, mutta nyt mentiin kunnolla beige-valkoiselle linjalle. Ihanan rauhoittavat sävyt. Arki ja arjen kiireet pomppivat välillä, useinkin, niin rajoittimella, että vastapainoksi ihanaa, kun kodissamme seesteinen värimaailma. Kroppa ja silmät eivät tarvitse yhtään enempää ärsykkeitä, kun painaa kotioven kiinni pitkän työpäivän jälkeen:) Inspis tähän väri(värittömään?)maailmaan lähti tuosta ihanasta Lapuan Kankureiden peitteestä. Tilasin kokeiluun Stockan Hulluilta Päiviltä ja kannatti. Mieletön kuviointi ja laadukas materiaali. Kestävä ja kaunis valinta. Kuviointi muistuttaa niin Aarikan puuhelmistä kuin Iittalan Kastehelmestä - hieman myös marimekkomaisia viboja. Näitä kaikkia kun meiltä löytyy kodistamme ja tykkään niistä todella, niin peitehän on suorastaan täydellinen meille:) Tyynyliinat kaivoin lipaston kätköistä. Säilön tyynyliinoja visusti, vaikka välillä mieli muuttunut...