Siirry pääsisältöön

Ihana peikonlehti


Peikonlehti on yksi mun lemppari viherkasveista. On vaan niin kaunis.

Kestäväkin tuntuu olevan. Jatkaa kasvuaan entiseen tapaan, vaikka muuton aikana joutui kulkemaan pakkasessa. Muuttopäivänä kun pakkanen tosiaan paukahteli jossain 15-20 asteen välillä. Niinpä vain tämä sinnikäs vihreä kaveri kulki läpi tuulen ja tuiverruksen. Tyytyväisenä pukkaa uutta lehteä uudessa osoitteessa. Valonmääräkin väheni entisestä, kun on nyt sijoitettuna keittiön nurkkaukseen, mutta eipä tunnu hetkauttavan sekään:)

Kovia tämä peikonlehti on tosin kokenut ennenkin. Meidän kissoista vanhempi päätti jokunen kuukausi sitten löytää tälle paremman sijoituspaikan. Tofu hyppäsi korkean vitriinin päälle ja tarrasi kukkaruukun reunaan - kun ei muualta saanut kiinni. Koko komeus, kissoineen ja kasveineen päivineen, lensi kaaressa alas. Kissa selvisi säikähdyksellä, tosin ampaisi rakettina karkuun. Peikonlehti menetti muutamat oksat ja sai runtua paikoin, ruukku halkesi, mutta pysyi koossa kuitenkin. Olin aika varma, että siihen loppui tämän peikkoystävän tarina. Hetken näyttikin nuukahtaneelta ja odottelin vain, milloin lehtiä alkaa sataa lattialle. Vähän ajan kuluttua, järkytyksestä toivuttuaan;) alkoi kuitenkin pukata uuttaa vartta ja lehteä maailmaan.

Peikonlehti ei siis ole vain kaunis, vaan kelpaa myös vähän karumpaankin kasvuympäristöön. Täydellinen meille:D



Kommentit

Lähetä kommentti

Huomioithan, että kommenttisi näkyy vasta hyväksynnän jälkeen :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäinen aamu rintamamiestalossa

Hyvää huomenta! Tosin valehtelisin, jos väittäisin ettei ensimmäinen yö ollut kamala;) Kroppa aivan ylikierroksilla koko muuttorumbasta ja viime viikkojen vajaista yöunista. Nukkumaan päästiin viime yönä joskus yhden maissa yöllä. Nukahdin kyllä joksikin aikaa, mutta suurimman osan yöstä pyörin ja valvoin. Meidän kissavauva hakeutui mun viereen nukkumaan. Pieni muru kun ei osannut rauhoittua nukkumaan muualla täällä uudessa kodissa, vaan mourusi mennessään. Mun kainalossa alkoi kehrätä tyytyväisenä. Enhän minä sitten hennonnut kääntää kylkeä kuin kerran yössä ja senkin hyvin varovasti. Pienen piti saada nukkua:) Aamulla miehen herätyskellon soidessa noustiin jäisille lattioille ja nuhaan. Oli kyllä hohdokkuus kaukana. Sain pukea yöpaidan ja aamutakin päälle vielä fleeceaamutakin, että tarkenin. Yönhän nukuin jo kahdet sukat ja villatossut jalassa;) Aika iloisesti tällaisen vanhan talon sisälämpötilaa laski ja lattiapinnat viilenivät entisestään, kun koko eilisen muuttopäivän...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vaaleampaa kevätsisustusta

Vaihdoin olohuoneeseen vaaleampaa värimaailmaa. Eipä tuossa ennenkään kovin tummia sävyjä ollut, mutta nyt mentiin kunnolla beige-valkoiselle linjalle. Ihanan rauhoittavat sävyt. Arki ja arjen kiireet pomppivat välillä, useinkin, niin rajoittimella, että vastapainoksi ihanaa, kun kodissamme seesteinen värimaailma. Kroppa ja silmät eivät tarvitse yhtään enempää ärsykkeitä, kun painaa kotioven kiinni pitkän työpäivän jälkeen:) Inspis tähän väri(värittömään?)maailmaan lähti tuosta ihanasta Lapuan Kankureiden peitteestä. Tilasin kokeiluun Stockan Hulluilta Päiviltä ja kannatti. Mieletön kuviointi ja laadukas materiaali. Kestävä ja kaunis valinta. Kuviointi muistuttaa niin Aarikan puuhelmistä kuin Iittalan Kastehelmestä - hieman myös marimekkomaisia viboja. Näitä kaikkia kun meiltä löytyy kodistamme ja tykkään niistä todella, niin peitehän on suorastaan täydellinen meille:) Tyynyliinat kaivoin lipaston kätköistä. Säilön tyynyliinoja visusti, vaikka välillä mieli muuttunut...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Valoisuutta välieteiseen

Eilinen päivä kului maalaushommissa. Valkoista pintaa välieteiseen:) Tästä lähdettiin liikkeelle: Kuluneita pintoja ja suht pimeältä tuntuva tila. Sininen väri itsessään ihan kaunis, mutta noin pienessä tilassa pimensi turhan paljon. Apujoukot saapuivat heti paikalle. Ulko-ovi oli lähempänä kuin koskaan:D Ensimmäinen kerros maalia ei tehnyt suurta muutosta. Sininen kuulsi kovasti läpi.  Lopulta vaadittiin kolme kerrosta maalia, jotta sain tuon sinisen pinnan peittymään. Onko tämä nyt sitten Halltex -levyä tai mitä, mutta aivan kertakaikkisen tuskallinen maalattava. Ei peity niin millään, kun pinta ei tahdoa imeä maalia. Työn ja tuskan takana oli siis valkoinen pinta, mutta silti kaiken taistelun arvoista. Vaikka tänään jalat ja kädet ovatkin muussia;) Seiniä maalatessa ja maalin kuivuessa, katselin ulko-oven sisäpintaa ja siitä se ajatus sitten lähti... Meillä oli puoli purkkia listavalkoista kaapissa, joten ei m...
Lähetä kommentti
Lue lisää