Siirry pääsisältöön

Salaojaproggis käynnissä




Koneita siellä, koneita täällä - salaojahommat ovat käynnistyneet.












Takaovesta käynti on tällä hetkellä omalla vastuulla;) Saa olla aika taitava, jotta tuolta kipaisee takapihalle läikyttämättä aamukahveja.




Kuvassa näkyvä alempi ovi on meidän kellarin ovi. Kellari on vielä raakatilaa ja ko. ovi onkin suunnitelmissa mitä ilmeisimmin sulkea salaojaprojektin myötä. Avaamme joka tapauksessa talon toiseen päätyyn käynnin kellariin, kuten se on alkujaan ollutkin. Saamme kellaritilasta toimivamman sillä tavalla. 

Tosin aloin itse juuri tässä näpytellessä pohtia, että tulevan saunan pukkarista olisi kyllä kiva olla käynti suoraan takapihalle. Pukuhuone siis tosiaan tulossa tuohon kohtaan, missä ovi nyt, niin siitä olisi mahtava hilpaista takapihalle vilvottelemaan. Ounou, tätä en tajunnutkaan aiemmin! 






Eilen käytiin K-Raudassa sementin hakureissulla. Hankittiin samalla mulle turvakengät pihahommiin. Edellisenä päivänä lapion päällä pomppimiset ym. tuntuivat kohtuullisen ilkeinä jaloissa seuraavana päivänä, kun jalassa olivat olleet tennarit. 
Nämä ovat tosi näppärän oloiset popot. Pohjissa naulasuojaus, kärki terästä ja sopivan korkea varsi, niin kaikki pölyt ja hiekat eivät ensimmäisinä kengän sisällä. Olisihan niitä ollut vaikka millaisia pro -versioita, joiden hintalaput huitelivat 150€ tuntumassa. Nämä olivat muutamia kymppejä ja ihan mun näköiset ja varmasti meikäläisen tarpeisiin passelit:)




Kengät pääsivätkin samointein testiin puutarhahommissa:) 

Hyödynsin puuhissani vain pihalta löytyneet materiaalit ja hyvin riittivät. Sain takapihan vajan eteen enemmän laatoitusta, aiemmin sitä oli vain muutamilla laatoilla tehty. Istutin kukkasia koristeeksi laattojen viereen. Suurin osa näistä kukista otettu takapihan keskellä olevasta laatikosta, johon pompsahdellut kesän aikana niin ruohosipuleja, tilliä kuin kukkia. 
Kukkalaatikko omaan silmään kuitenkin liian keskeisellä paikalla, joten ennen laatikon purkua/siirtoa haluan pelastaa kaikki mahdolliset kasvit sieltä ja hyödyntää ne pihallamme. 




Vanha talikko ja rautakaaret löytyivät pihalta myös. Laitoin nuokin koristeeksi kukkien sekaan:) 
Saapi nähdä, kuinka orvokit tuosta virkovat vai virkoavatko ollenkaan. Valkoiset orvokit kun ostin jo keväällä sisäänkäynnin viereen ja niiden hoito jäänyt arjen kiireissä "hieman" paitsioon. Toivon kuitenkin, että innostuisivat vielä kasvamaan. 




Eilen sain muuten ajatuksen toteuttaa haaveen omenapuusta - ihan siinä samalla sementtiä hakiessa;) Koristeomenapuita meidän tontilta löytyykin jo, mutta aito kunnon omenapuu oli saatava. Pikaisesti googlausta, voiko tähän aikaan vuodesta omppupuuta istuttaa ja mitä kaikkea siihen tarvii jne. Vaikutti siltä, että onnistuu oikein hyvin ja ensimmäinen sato tulisi jo vuoden päästä. Siispä hyödynsin eilisen K-Rauta käynnin roudaamalla mukaamme myös omppupuun taimen. Ja kyllä kannatti. Näyttää niin kivalta, kun laitoin vielä puun ympärille koristekatetta ja lasten keräämiä kiviä.
En malta odottaa ensimmäistä satoa!




Viime päivinä huhkittu pihan parissa niin, että puolet kropasta totaalijumissa. Ei auta venyttelyt, jumpat, ei mikään. Aikamoista shokkihoitoa keholle stressaavan toimistotyön vastapainoksi repiä ja raastaa fyysisten voimiensa äärirajoilla. Tekee kyllä hyvää, mutta kipeää;) Josko kesän kuluessa kroppa alkaisi tottua vähitellen, niin eivät olisi niin tuskaisia nämä seuraavien aamujen jumit:)

Samalla nimittäin kaikki nämä puuhastelut erittäin koukuttavia! Nyt suorastaan ahdistaa olla sisällä, kun remppamiehet + oma mies puuhaamassa salaojia. Joudun odottelemaan iltaan, että pääsen jatkamaan istuttelu- ja kasvien siirtohommiani. Tekisi mieli kokoajan puuhata ja laittaa, että saisin kaikki päässäni virtaavat ideat toteutettua:)




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäinen aamu rintamamiestalossa

Hyvää huomenta! Tosin valehtelisin, jos väittäisin ettei ensimmäinen yö ollut kamala;) Kroppa aivan ylikierroksilla koko muuttorumbasta ja viime viikkojen vajaista yöunista. Nukkumaan päästiin viime yönä joskus yhden maissa yöllä. Nukahdin kyllä joksikin aikaa, mutta suurimman osan yöstä pyörin ja valvoin. Meidän kissavauva hakeutui mun viereen nukkumaan. Pieni muru kun ei osannut rauhoittua nukkumaan muualla täällä uudessa kodissa, vaan mourusi mennessään. Mun kainalossa alkoi kehrätä tyytyväisenä. Enhän minä sitten hennonnut kääntää kylkeä kuin kerran yössä ja senkin hyvin varovasti. Pienen piti saada nukkua:) Aamulla miehen herätyskellon soidessa noustiin jäisille lattioille ja nuhaan. Oli kyllä hohdokkuus kaukana. Sain pukea yöpaidan ja aamutakin päälle vielä fleeceaamutakin, että tarkenin. Yönhän nukuin jo kahdet sukat ja villatossut jalassa;) Aika iloisesti tällaisen vanhan talon sisälämpötilaa laski ja lattiapinnat viilenivät entisestään, kun koko eilisen muuttopäivän...

Vaaleampaa kevätsisustusta

Vaihdoin olohuoneeseen vaaleampaa värimaailmaa. Eipä tuossa ennenkään kovin tummia sävyjä ollut, mutta nyt mentiin kunnolla beige-valkoiselle linjalle. Ihanan rauhoittavat sävyt. Arki ja arjen kiireet pomppivat välillä, useinkin, niin rajoittimella, että vastapainoksi ihanaa, kun kodissamme seesteinen värimaailma. Kroppa ja silmät eivät tarvitse yhtään enempää ärsykkeitä, kun painaa kotioven kiinni pitkän työpäivän jälkeen:) Inspis tähän väri(värittömään?)maailmaan lähti tuosta ihanasta Lapuan Kankureiden peitteestä. Tilasin kokeiluun Stockan Hulluilta Päiviltä ja kannatti. Mieletön kuviointi ja laadukas materiaali. Kestävä ja kaunis valinta. Kuviointi muistuttaa niin Aarikan puuhelmistä kuin Iittalan Kastehelmestä - hieman myös marimekkomaisia viboja. Näitä kaikkia kun meiltä löytyy kodistamme ja tykkään niistä todella, niin peitehän on suorastaan täydellinen meille:) Tyynyliinat kaivoin lipaston kätköistä. Säilön tyynyliinoja visusti, vaikka välillä mieli muuttunut...

Valoisuutta välieteiseen

Eilinen päivä kului maalaushommissa. Valkoista pintaa välieteiseen:) Tästä lähdettiin liikkeelle: Kuluneita pintoja ja suht pimeältä tuntuva tila. Sininen väri itsessään ihan kaunis, mutta noin pienessä tilassa pimensi turhan paljon. Apujoukot saapuivat heti paikalle. Ulko-ovi oli lähempänä kuin koskaan:D Ensimmäinen kerros maalia ei tehnyt suurta muutosta. Sininen kuulsi kovasti läpi.  Lopulta vaadittiin kolme kerrosta maalia, jotta sain tuon sinisen pinnan peittymään. Onko tämä nyt sitten Halltex -levyä tai mitä, mutta aivan kertakaikkisen tuskallinen maalattava. Ei peity niin millään, kun pinta ei tahdoa imeä maalia. Työn ja tuskan takana oli siis valkoinen pinta, mutta silti kaiken taistelun arvoista. Vaikka tänään jalat ja kädet ovatkin muussia;) Seiniä maalatessa ja maalin kuivuessa, katselin ulko-oven sisäpintaa ja siitä se ajatus sitten lähti... Meillä oli puoli purkkia listavalkoista kaapissa, joten ei m...